Kuka maksaa, kun ikkuna reistaa? Tämä kysymys nousee esiin jokaisessa taloyhtiössä ennemmin tai myöhemmin. Nyrkkisääntö on selvä: ikkunat ovat pääosin taloyhtiön vastuulla, erityisesti niiden ulkopuitteet, lasitus ja ulkopinnat. Ne ovat kiinteä osa rakennuksen julkisivua, ja niiden kunto vaikuttaa suoraan koko talon energiatehokkuuteen. Osakkaan tontille jäävät yleensä sisäpinnat ja pienet huoltotoimet, kuten pesu.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yhtiöjärjestys on avainasemassa ja voi keikauttaa vastuunjaon täysin toiseksi. Ennen kuin teet mitään oletuksia, kaiva yhtiöjärjestys esiin. Me Pielisikkunoilla olemme nähneet Pohjois-Karjalassa vuosien varrella lukemattomia tapauksia ja autamme selvittämään vastuukysymykset niin taloyhtiöille kuin osakkaillekin.

Mikä on asunto-osakeyhtiölain perusperiaate vastuunjaossa?

Asunto-osakeyhtiölaki lähtee siitä, että taloyhtiö vastaa rakennuksen perustuksista: rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä. Ikkunoiden kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä ulkopuitteita, karmien ulkopintoja ja lasitusta. Ne ovat olennainen osa rakennuksen ulkovaippaa. Osakas taas vastaa oman huoneistonsa sisäosista, kuten seinäpinnoistaan.

Lain oletusjako on selkeä, mutta se on vain oletus. Taloyhtiö on voinut sopia yhtiöjärjestyksessään vastuunjaosta täysin eri tavalla, ja tämä kirjaus ajaa aina lain ohi. Vaikka moni yhtiö noudattaa lain perusmallia, yhtiöjärjestyksessä on usein tarkennuksia. Tarkista siis aina oman yhtiösi paperit, olitpa sitten Joensuussa, Lieksassa tai vaikkapa Nurmeksessa.

Olen nähnyt lukuisia vanhempia kerrostaloja esimerkiksi Juuan ja Polvijärven alueilla, joissa yhtiöjärjestys on siirtänyt yllättävän paljon vastuuta osakkaalle. Siksi asiakirjoihin tutustuminen ei ole vain suositus, vaan välttämättömyys. Jos tilanne tuntuu epäselvältä, Pielisikkunoiden asiantuntijat auttavat kartoittamaan tilanteen ja tarjoavat selkeitä ratkaisuja hallitukselle ja osakkaille.

Avainhuomio: Laki määrittää yhtiön vastuulle ikkunoiden ulko-osat, mutta yhtiöjärjestyksen kirjaus on aina ensisijainen vastuunjaon määrittelijä.

Mitkä ikkunan osat kuuluvat taloyhtiölle ja mitkä osakkaalle?

Vastuunjako noudattaa selvää logiikkaa: taloyhtiö vastaa säänkestävyydestä ja rakenteesta, osakas sisäpuolen estetiikasta ja kuluvista osista. Yhtiön vastuulle kuuluvat siis ikkunan ulkopuite, ulommat lasit, ulkopinnan maalaus ja usein myös tiivisteet, jotka vaikuttavat suoraan energiatehokkuuteen. Osakkaan vastuulle jäävät sisäpintojen kunnossapito, sisäpuoliset lukot ja helat, sälekaihtimet ja ikkunalauta. Jako perustuu siihen, mikä osa palvelee koko rakennusta ja mikä on osa yksittäisen asunnon sisustusta.

Varma merkki taloyhtiön korjausvastuusta on lasien väliin tiivistyvä kosteus. Se kertoo eristyslasielementin pettämisestä, mikä on selkeä rakenteellinen vika.

Alla oleva taulukko selventää vastuunjakoa asunto-osakeyhtiölain oletusmallin mukaisesti.

Avainhuomio: Taloyhtiö huolehtii ikkunan ulkovaipasta ja toimivuudesta, kun taas osakas vastaa sisäpuolen pinnoista ja varusteista.

Milloin taloyhtiön kannattaa harkita ikkunaremonttia?

Ikkunaremontti tulee ajankohtaiseksi, kun ikkunoiden tekninen käyttöikä – tyypillisesti 25–40 vuotta – on lopuillaan. Usein jo aiemmin ilmenee selviä hälytysmerkkejä. Kohoavat lämmityskustannukset. Jatkuva vedon tunne. Ulkoa kantautuva melu. Nämä ovat varmoja viestejä siitä, että ikkunat eivät enää toimi kunnolla. Esimerkiksi Kontiolahdella ja Outokummussa olemme nähneet, miten uusilla energiatehokkailla Pihla-ikkunoilla saadaan aikaan välitön parannus asumismukavuuteen ja säästöjä lämmityslaskuun.

Remontin tarpeesta kertovat myös konkreettiset fyysiset viat:

• Huurtuminen: Kosteus lasien välissä on varma merkki eristyslasielementin pettämisestä.
• Lahovauriot: Erityisesti vanhojen puuikkunoiden karmeissa ja puitteissa esiintyvät lahovauriot heikentävät rakennetta.
• Toimintavaikeudet: Ikkunat eivät avaudu tai sulkeudu kunnolla, mikä voi olla myös turvallisuusriski.

Ammattitaitoisesti toteutettu ikkunaremontti ei ole kulu, vaan investointi. Se nostaa kiinteistön arvoa, parantaa asumismukavuutta ja modernisoi julkisivun ilmeen. Pielisikkunat tarjoaa Pohjois-Karjalan taloyhtiöille kokonaisvaltaista palvelua kuntokartoituksesta asennukseen.

Avainhuomio: Ikkunaremontti on ajankohtainen energiatehokkuuden heiketessä tai teknisen käyttöiän täyttyessä, ja se on investointi kiinteistön arvoon.

Voiko osakas remontoida ikkunat itse ja mitä on kotitalousvähennys?

Voiko osakas siis vaihtaa ikkunat itse? Lyhyt vastaus: ei ilman yhtiön lupaa. Koska ikkunat ovat osa julkisivua, kaikki muutostyöt vaativat taloyhtiön hallituksen ja usein yhtiökokouksen hyväksynnän. Näin varmistetaan talon yhtenäinen ilme. Jos osakas kuitenkin saa poikkeusluvan teettää kunnossapitotyön omalla kustannuksellaan – esimerkiksi tilanteessa, jossa vastuu on yhtiöjärjestyksellä siirretty osakkaalle – hän voi saada työn osuudesta kotitalousvähennyksen.

Kotitalousvähennys on merkittävä verohelpotus. Vuonna 2026 voit vähentää enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, eli puolisoiden kanssa yhteensä 3 200 euroa. Vähennys on 35 % ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yritykseltä, kuten Pielisikkunat Oy:ltä, ostetun työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Omavastuu on 150 euroa vuodessa. Esimerkiksi, jos ikkunaremontin työn osuus on 5 000 euroa, laskennallinen vähennys on (5 000 € * 0,35) – 150 € = 1 600 euroa. Saat siis maksimivähennyksen.

Me Pielisikkunoilla palvelemme asiakkaitamme esimerkiksi Kiteellä, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä. Toimitamme aina selkeän erittelyn työn osuudesta, joten kotitalousvähennyksen hakeminen on sinulle vaivatonta.

Avainhuomio: Osakkaan oma-aloitteinen ikkunaremontti vaatii aina taloyhtiön luvan, ja työn osuudesta voi saada merkittävän kotitalousvähennyksen.

Miten osakas voi vaikuttaa ikkunaremontin päätöksentekoon?

Älä jää odottamaan, että joku muu hoitaa asian. Osakkaana sinulla on yllättävän paljon valtaa edistää ikkunaremonttia. Tehokkain keino on osallistua yhtiökokouksiin, joissa isot remontit päätetään. Pelkkä paikallaolo ei riitä. Valmistaudu, perustele ja tuo näkemyksesi esiin. Jos asuntosi ikkunat vetävät tai näyttävät huonokuntoisilta, toimi näin.

Toimintavaiheet asian edistämiseksi:

1. Dokumentoi ongelmat: Ota selkeitä kuvia lahovaurioista, huurtuneista laseista tai tiivistevioista. Kirjaa ylös havaintoja vedosta tai lisääntyneestä melusta.
2. Ota yhteyttä isännöitsijään: Lähetä isännöitsijälle ja hallitukselle kirjallinen yhteenveto havainnoistasi. Tämä tuo asian virallisesti tietoon.
3. Tee aloite yhtiökokoukselle: Tee virallinen aloite kuntoarvion teettämisestä tai ikkunaremontin kilpailutuksen käynnistämisestä. Yli 10 % osakkaista voi myös vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista.
4. Hanki ulkopuolinen arvio: Pyydä ammattilaiselta, kuten Pielisikkunoiden asiantuntijalta, ilmainen arviokäynti ja alustava tarjous. Konkreettiset luvut ja asiantuntijan näkemys antavat painoarvoa ehdotuksellesi.

Kun tuot aktiivisesti esiin remontin hyödyt – paremman asumismukavuuden ja jopa 20 % säästöt lämmityskuluissa – saat todennäköisesti muutkin osakkaat ja hallituksen asian taakse.

Avainhuomio: Aktiivinen osallistuminen, hyvin perustellut aloitteet ja asiantuntija-arvion hankkiminen ovat osakkaan parhaat keinot edistää ikkunaremonttia.

Yhteenveto

Kysymys siitä, ovatko ikkunat taloyhtiön vastuulla, on asumisen ydinkysymyksiä. Vaikka laki asettaa vastuun ulko-osista yhtiölle, yhtiöjärjestys on se paperi, joka lopulta ratkaisee. Jokaisen osakkaan on tunnettava oman yhtiönsä säännöt ja toimittava heti, jos ikkunoiden kunnossa on puutteita. Ikkunaremontti on aina investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana energiatehokkuutena, lisääntyneenä asumismukavuutena ja kiinteistön arvonnousuna. Laajalla alueella Pohjois-Karjalassa, aina Juuasta Kajaaniin, Pielisikkunat on luotettava kumppanisi. Toimitamme laadukkaat Pihla-ikkunat ja ammattitaitoisen asennuksen niin taloyhtiöille kuin yksittäisille remontoijillekin.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko ikkunat aina taloyhtiön vastuulla?

Ei, eivät aina. Vaikka asunto-osakeyhtiölaki asettaa oletusvastuun ikkunoiden ulko-osista yhtiölle, yhtiöjärjestyksessä on voitu sopia toisin. On siis olennaista tarkistaa aina oman taloyhtiön yhtiöjärjestyksen kirjaus, sillä se on lain oletusta vahvempi.

Kuka maksaa rikkoutuneen ikkunalasin?

Yleensä taloyhtiö vastaa rikkoutuneen ulkolasin korjauksesta, koska se on osa rakennuksen ulkovaippaa. Jos osakas on kuitenkin aiheuttanut vahingon tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan, hän voi joutua itse maksumieheksi. Sisempi lasi kuuluu lähes poikkeuksetta osakkaan vastuulle.

Voinko maalata ikkunanpuitteet sisältä itse?

Kyllä, ehdottomasti. Huoneiston sisäpuoliset ikkunanpuitteet ja -pinnat ovat osakkaan kunnossapitovastuulla. Voit maalata tai käsitellä ne oman makusi mukaan, kunhan työ tehdään huolellisesti eikä se vahingoita ikkunan rakenteita. Ulkopintojen maalaus kuuluu aina taloyhtiölle julkisivun yhtenäisyyden takia.

Mitä teen, jos ikkunasta vetää?

Ilmoita vedosta heti kirjallisesti isännöitsijälle. Yleisin syy on kulunut tiiviste, jonka vaihto kuuluu lähes aina taloyhtiön vastuulle. Pielisikkunoiden asiantuntija voi arvioida paikan päällä, riittääkö tiivisteiden vaihto vai onko kyseessä laajempi rakenteellinen ongelma, joka vaatii järeämpiä toimia.

Miten ikkunaremontti rahoitetaan taloyhtiössä?

Tyypillisin tapa on, että taloyhtiö ottaa pankista lainan remontin kustannuksia varten. Tämä laina jaetaan osakkaiden kesken huoneistojen neliöiden tai osakkeiden mukaan. Osakas voi maksaa oman osuutensa pois joko kerralla tai kuukausittaisena rahoitusvastikkeena osana yhtiövastiketta.

Miten Pihla-ikkunat parantavat energiatehokkuutta?

Nykyaikaiset Pihla-ikkunat ovat erittäin energiatehokkaita. Niiden salaisuus on matalaemissiolaseissa (selektiivilasi) ja lasien välissä olevassa argon-kaasussa. Ikkunan U-arvo, joka kuvaa lämmönläpäisyä, on usein alle 0.8 W/m²K. Vanhoissa 80-luvun ikkunoissa sama luku voi olla yli 2.5 W/m²K. Ero on valtava ja näkyy suoraan pienempänä lämpöhukkana ja matalampina lämmityskustannuksina.